Joulupukki vei ja toi..

Muovihelmikorvikset, pinkin tais mennä
siskolle ja lilat itelle, ehkä...

Mä en oo koskaan ollu askarteluihmisiä, mutta viikko ennen joulua iski julmettu koruntekoinnostus. En oo siis tehny näitä ennen ja suurella alemmuudentunteella edes kuvia julkaisen, erehdyin nimittäin joissain korublogeissa piipahtamaan... Tässä ei oo kuvia kaikista suinkaan. Pyydän anteeksi niiltä joille pukki toi näitä koruja. :D Ja ei tartte pelätä jos hukkaa, ei todellakaan oo kalliita!

Rannekorut 3kpl
pikkusiskolle
muovihelmistä ja
joustavasta nauhasta...

...Prinsessakorvikset :D

...tähtikorvikset, mun ehdottomat
lempparit!

Prinsessakorvikset ittelle.

Anopille virkkasin myssyn.
Crystalista, taas.

Joulutunnelma syntyy anopin kutomasta pellavaliinasta ja kaitaliinasta

...joulukorteista ja kynttilöistä...

Ja mahtavista joululahjoista!!!! :D :D

(isäntä kysy mun ystävältä lahjavinkkiä, sisko osas tarkemmin sitten neuvoa.
Isäntä kehuskeli että olivat kaupungissa naiset kyselleet perään mistä tollasia
miehiä löytyy... ;D  )

Heti joulun jälkeen on esikoisen synttärit. Ei mitenkään paras ajankohta.
(ei siksi ettei lapsi tykkää, vaan siksi kun äiti haluais joulunpyhät
vaan oleskella vailla kummempia velvollisuuksia...)

Niin ja sattuhan sellanenki kiva juttu tossa viimeviikolla, että Hertta on nyt mun oma polle! <3  :D

Heppastelut on tainnu jäädä siihen, että joulupäivänä käytiin Hertan kanssa ilman satulaa metsäilemässä, ja tänään kävin siskon luona. Yritettiin kengittää sen ylläpitosuokkia, mutta jäätiin ihmettelemään miks sen kaviot on niin epäsymmetriset. Puhelu kengittäjälle, joka ei siis oo ko hevosta aikaisemmin nähny, ja diagnoosi: hajavarpaisuus. Joo, kyllähän siellä kurssilla tuostakin oli puhetta muttei kaikkea muista ilman pientä muistutusta.. :D Ei sitten tehty kaviolle enää mitään, sisko oli jo niitä vuollut. Saa tulla ammattilainen ensviikolla neuvomaan. :)

Siskolla on ollu Topin kanssa mielenkiintoisia maastakäsintyöskentelykokemuksia. Topi on mun  kokemuksen mukaan jänskä: se toimii ratsastaessa kuin ajatus, mutta maastakäsin voi viedä taluttajaa minne lystää, uhkailla ja juoksuttaessa hyppii pystyyn kun jotain alkaa vaatimaan. Hertta kun esimerkiksi ei varmasti toimi ratsastaessa jos käsittelyssä on ongelmaa. Mutta hyvin on sisko saanu ruunan kuriin, ja mäkin pienen pätkän sitä juoksutin. Topi oppi suunnanvaihdon vauhdissa (käynnissä) kerrasta, ja pystyyn hyppäsi vaan kerran. Oli kyllä tosi rento pian, ja siitä lopussa oikein huokui rauha kun oikein kehuin ja polle päristeli menemäään turpa alhaalla. Se on ihana. :D