Ranteenlämmittimet

Tässäpä yksi harvoista ranteenlämmittimistä, rannekkeista, rannustimista, kynsikkäistä (ilman sormiosia) jotka päätyvät blogiin asti. Syynä on se että näitä neuloo niin nopeasti ja yhtä nopeasti luovuttaa eteenpäin, että unohtuu kuvata. Nämäkin on kuvattu jossain tuossa kahden tapahtuman välillä, eli autossa päättelyn jälkeen matkalla uuteen kotiin. Tätini tilasi nämä minulta kun oli nähnyt rannekkeiden neuleohjeen Kotivinkissä. Tulikin nätit. Langan suhteen jouduin tekemään kompromissin, eli ei ole villaa vaan akryyliä kun ei lähikaupasta tarpeeksi ohutta ja oikean väristä villaa löytynyt. Ja lanka löytyi kotoa korista ilman vyötettä niin en edes muista mitä tämä on. Erittäin asiaton postaus siis. 

Bambulangasta olen virkannut tiskiliinoja isoäidinneliömalliin öööö....monta. Näitä on niin kiva tehdä välipalana ja autossa kun ei viitsi isompaa neuletyötä kuskata mukana. Ystävät ovat saanet osansa ja saavat vielä lisääkin kun ei tätä pysty lopettamaan! Jatketaanpa rumien kuvien sarjaa. ;)

Suomivillaa

Olin erittäin ilahtunut kun Novitan syyslehdessä (2014) esiteltiin uusi lanka: Suomivilla. Olen kaivannut ihan lähikauppaan lankaa, joka on 100% villaa, ja mikä tärkeintä, kotimaista. Suomalainen Novitakaan kun ei käytä suomalaista villaa langoissaan juuri ollenkaan koneteknisistä syistä johtuen. Suomivilla on siis nimensä mukaisesti sataprosenttista kotimaista, värjäämätöntä villalankaa. Tuoksuukin vähän lampaalle, ihanaa!

Ostin heti pienen kaupan hyllyn tyhjäksi (10 kerää) tätä harmaata Suomivillaa, ja neuloin siskolleni synttäri/läksiäislahjaksi palmikkoneuletakin Novitan Syksy 2014 -lehdestä. Sen verran muuntelin että helman ja nappilistojen sivujen palmikot jätin tekemättä, tuossa yläosassa oli mun makuun ihan tarpeeksi palmikkoa.

Neuletakki aloitetaan neulomalla kaarrokke ensin, josta sitten poimitaan hihojen ja helman silmukat. Mukava ohje, joskin palmikko-osuus oli aika työläs. Loppusa on helmineuletta.

Sitten ne selitykset: neuloin taas liian isoilla puikoilla, en edelleenkään taida harrastaa mallitilkkujen tekemistä... Eli tästä tuli iso! Napinläpiäkään ei telkkaria katsoessa muista laittaa oikeille kohdille. Ja eripariset napit on valikoitu anopilta saamassani miljoonalaatikossa missä on matonkuteiksi joutaneista vaatteista nappeja vuosikymmenten varrelta. Tämä ei näytä kaupasta ostetulta, vaan ite tehyltä, eikä se nyt mua haittaa. ;)

p.s. sisko lähti vaihtariksi Japaniin toistamiseen, täältä voit lukea aiheesta lisää